Kyntöhommia

Kevät on tunnetusti viherpeukaloinnin ja multasormeilun ja muiden käsitöiden kulta-aikaa, ja päätinpä minkäkin tehdä osani tällä saralla. Jos nyt satut olemaan true hortonomi ja kasvien suojelija ja ultimate pro kasvattelija, niin kannattaa ehkä skipata suosiolla tämä juttu, koska herkkä mielesi saattaa järkyttyä seuraavista Wannasukin "vaihtoehtoisista" kasvattelujutuista.

Ostin tuossa taannoin jostain suurehkosta nimeltämainitsemattomasta kodin yms. sälää myyvästä multimarketista tuoreiden yrttien tuoksu mielessäni kolomen yrttilöisen paketin, jossa luki että "ready-to-grow" - lisää vain vesi. Tämä tietysti vetosi suuresti minuun, kaikkien aikojen kärsimättömimpään ihan minkätahansa asian tekijään, jolla ei varmaan riittäisi hermot ikkään istutella omenapuita ja hyväksyä tosiasia että ne omenat siihen piirakkaan saadaan joskus sadan vuoden päästä. Ei. Tämä tällainen lisää vain vesi -juttu kuulosti paljon paremmalta.

Kyllä kuluttajaa johdettiin nyt harhaan. taas. Osuvampi olisi tuollekin systeemille ollu "ALMOST ready-to-grow", sillä tosiasiassahan tässä on aikaa vierähtänyt toista kuukautta ennen kuin siemenekset pääsivät multiin. Asiaa hidasti heti alkuun se, että ohjeissa käskettiin kastella multaa HIUKAN, ja koska omalla kohdallani vettä lorahti purnukkaan hieman liikaa, päätin antaa mullan kuivahtaa HIUKAN, etten vain hukuttaisi pienen pieniä siemeniä samantien. HIUKAN muuttuikin huomaamatta n. 1,5 kuukaudeksi, kunnes sitten tänään sain innoituksen hoitaa kevätkylvöt loppuun.

Homma sujui loppupeleissä aika näppärästi, mutta basilikan suhteen en ole kovin toiveikas, nimittäin vedenannostelujärjestelmässä sattui pikku bugi kyseisen poloisen kohdalla ja vettä lörähti jälleen HIUKAN liikaa. Mutta ei auta, siemenet oli tonkassa, joten nyt vain toivotaan parasta että toverit tykkää vedestä tai että niille sattui ainakin kelluntaliivit matkaan.

Näppäränä tyttönä askartelin vielä tosi hooceet nimilaputki kasviksille grillivarrastikuista ja roudariteipistä.





Tuo etualalla oleva toveri on kasvi minun makuuni! Kolme viikkoa kastelematta ja vielä terhakka. Arvostan tällaisia, minä jaksa/muista/viitsi joka toinen päivä olla läträämässä sitä vettä sinne purkkiin. Kasvit on silleen kivoja mutta niiden olemassa olon unohtaa helpommin toisin kuin eläinten tai lasten jotka tajuaa (toisinaan liiankin) kovaäänisesti vaatia huomiota.

Loppuun vielä ruotsin matkamme muisteloa hienon kukkienhoitokirjan muodossa. Olisi ehkä pitänyt ostaa.



PS. Vappuiluraporttia tulossa varmaankin pian. Ehkä toivottavasti. No on on.

PPS. Kasveja ei tietoisesti vahingoitettu kuvauksissa eikä muutenkaan. Että sinä puunhalaaja hiljaa siellä.